Hitto että mä rakastan tota hevosta!

Leevin kanssa ollaan puuhasteltu nyt reilu vuosi, mä oon oppinu paljon uutta, mutta ennen kaikkia mä oon löytänyt sen hyvän ystävän joka aina osaa yllättää ihanuudellaan ja höppänyydellään. Otetaan esimerkkinä tähän eilis aamu: Menin tallille 8 jälkeen, ja otin Leevin liinan päähän ajatuksena juoksuttaa enimmät virrat pois, koska Kamilla oli tulossa illalla mun kanssa ratsastamaan. Heti, kun annoin Leeville vähänkään liinaa, lähti pukkirodea (en oo muuten ennen nähnyt Leeviltä, meidän vanhukselta) tuollaista hyppyloikka näytöstä! :D Noh, ei siinä mitään, annoin hänen rauhassa juosta ja hömpötellä (välillä L näyttikin oikein liidokkaita askellajeja!).
Kun L oli juossut oman aikansa, päästin hevosen irti ja leikittiin hippaa. Leevi sai olla hippa ja ottihan se mut pari kertaa kiinnikkin. Oon niin ylpeä kun L on oppinut tulla luokse jos menen kyykkyn. En oo ennen kokeillut tätä että mä menen toiseen päähän kenttää kyykkyyn ja L on toisessa päässä. Mun ei tarvinut kuin kerran kutsua hevosta nimellä niin se jo lähti höristen tallustamaan mun luokse. Ihana kaveri.
Mieleeni pilkahti ajatus varusteettomasta hömpöttelystä. Kapusin selkään klapin päältä ja kierreltiin kenttää ympäri. L toimi kuin ajatus ja mä olin taivaassa. Mikään ei sillä hetkellä auringon noustessa tuntunut yhtä ihanalta, kuin hevosen lämpö ja ajatus siitä, että meille on vuodessa syntynyt näin iso luottamus.

Illalla Kamilla siis tuli taas ratsastamaan mun kanssa Leevillä. Kamilla meni aluksi tehtävää ympyrällä puomien kanssa. Sitten vaihdettiin ratsastajaa ja kapusin Leevin selkään. Lopulta hypättiin 60cm pystyä kaarevalla uralla. Ei olla ennen kokeiltu ja meni tosi hyvin. nyt en osaa muuta sanoa. kuin: mulla on ihana ystävä.